Patrick lyhyesti

Olen 1988 syntynyt teekkari ja väyläsuunnittelija Espoon Otaniemestä. Olen Vihreiden edustaja Espoon rakennuslautakunnassa.

Olen syntyjäni helsinkiläinen ja varttunut Pitäjänmäessä, aivan Espoon rajan tuntumassa. Päätettyäni IB-lukion aloitin 2007 opintoni tie- ja liikennetekniikan ja yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun parissa, ensin Teknillisessä korkeakoulussa ja nyt yliopistofuusion myötä Aalto-yliopistossa.  Väliin on mahtunut myös lukukausi Tanskan Teknillisessä yliopistossa.

Elämä Espoon ja Helsingin rajan puolin ja toisin on antanut näkemyksen siitä millaisia haasteita kuntien maankäytön ja liikenneratkaisujen yhteensovittamisessa on. Opintoni ovat antaneet työkaluja, joilla lähteä purkamaan näitä ongelmakohtia. Olen myös päässyt ratkomaan näitä ongelmia työssäni nuorempana ratasuunnittelijana eräässä Suomen johtavista infra-alan konsulttiyrityksistä.

Vapaa-ajallani harrastan mm. liikuntaa sekä harrastelijateatteria.

Teemat:

Kunta kuulee, kunta kysyy

Useimpien kansalaisten käsitys kunnallisesta päätöksenteosta on, että se on jotain, josta on hävyttömän vaikea saada tietoa ja johon on älyttömän vaikea vaikuttaa. Toistaiseksi he ovat valitettavasti oikeassa.

Minun Espooni tekee hartiavoimin töitä se eteen, että kuntien väliset hallintohimmelit saadaan purettua, kunnallisen päätöksenteon salailun ja kuulemattomuuden kulttuuri saadaan murrettua ja kansalaisille tarjotaan suora keskusteluyhteys päätöksenteon valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Vaihtoehdottomuuden kulttuurista on siirryttävä mahdollisuuksien kulttuuriin.

Espoo raiteilleen

Espoon on tunnettu yksityisauton käyttöön painottuvista liikenneratkaisuistaan, mutta Espoon kotitalouksista 34,5% on autottomia.1 Osuus voisi olla paljon suurempikin, jollei kaupungin rakenne pakottaisi ihmisiä ratin taakse. Espoo tarvitsee Länsiväylän rinnalle Metron, Turuntien rinnalle kaupunkiliikenneradan ja Kehä I:n rinnalle Raide-Jokerin. Joukkoliikenteen lisääntyneestä tarjonnasta hyötyvät myös he, jota eivät sitä voi jostain syystä käyttää, sillä liikenteen siirtyessä raiteille, teitä on jakamassa vähemmän ihmisiä.

Lisää kaupunkia Espooseen

Asumisen hintataso on pääkaupunkiseudulla karannut käsistä. Asuntojen reaalihinta on noussut 38,5% vuodesta 20002. Valtio ei ole yrityksistä huolimatta kyennyt aluepolitiikallaan patoamaan asuntojen kysyntää, joten Espoon on vastattava haasteeseen lisäämällä asuntojen tarjontaa. Uusi, kaupunkimainen maankäyttö on kaavoitettava joukkoliikenneväylien yhteyteen, jotta Espoon väestönkasvu ei tapahtuisi viheralueiden ja luontoympäristöjen kustannuksella.

  1. (Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/SYKE, Tilastokeskus Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, 18.9.2012)
  2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Asuntojen hinnat [verkkojulkaisu].
    ISSN=1797-3880. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.9.2012].
    Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/ashi/index.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Laskentatehtävä *